Kuka oli Konrad Hildén?

Vastaukseksi kysymykseen, kuka oli Aarni Penttilän isä Konrad Hildén, olen poiminut palasia Konrad Hildénin opiskelutoverin Kaarlo Vaulon pitämästä muistopuheesta. Puheen käsikirjoituksen on serkkuni Olli Penttilä saanut Kaarlo Vaulon tyttäriltä Tyrvännöstä, mutta tiedossa ei ole, missä puhe olisi pidetty.

"Korvaamattoman aukon Suomen kansakoulumiesten riveihin jätti jälkeensä viime huhtikuun 16. päivänä manan majoille mennyt kansakoulujen ylitarkastaja Konrad Hildén. Harvinaisen etevien lahjojensa avulla oli hän verrattain nuorena, ainoastaan 43 vuotiaana tullut vastuunalaiseen ylitarkastajan toimeen, ja jokainen olisi suonut hänen kaltaisensa miehen siinä saavan vielä kauemmin kuin vaan kolmisen vuotta vaikuttaa. — — — Ylitarkastaja Hildén oli syntyisin Hämeenlinnasta, tuli ylioppilaaksi 1888 ja filosofiankandidaatiksi 1894. Jo opintoaikanaan hän oli hankkinut huomattavan laajat tiedot suomalaisessa ja klassillisessa kielitieteessä sekä filosofiassa, mutta uutteraan hän jatkoi tietojen kartuttamista koko elämänsä ajan ja monilla erilaisilla aloilla. Kasvatusopissa hän omisti ehkä laajimmat tiedot mitä kukaan maassamme koskaan on omistanut. Niitä hän oli lisäillyt lukuisilla ulkomaisilla opintomatkoilla — — — Harvinainen oli myöskin hänen kirjallisuuden tuntemuksensa ammattialalla, se oli miltei loppumaton. Kaikki uusimman pedagogiikan suunnat ja pyrkimykset olivat hänelle senvuoksi tuttuja aloja, eikä ainoastaan kirjallisuudessa eikä teoriassa vaan käytännössäkin. Sillä ulkomaanmatkoillaan hän tutki myöskin kouluoloja hankkien siten täysin itsenäisen käsityksen kasvatusopillisista kysymyksistä. Tämä itsenäisyys olikin sitten hänen persoonansa leima kaikissa koulukysymyksissä esiintyivätpä ne sitte virasto- tai pedagoogisina asioina. — — — Näihin ominaisuuksiin liittyy vielä se kaunis piirre, että hän harkitsi asioita tyynesti, monipuolisesti ja tasapuolisesti osaten antaa persoonallisten vaikutteiden olla syrjässä. Kansakoululaitos, sen edistäminen ja kehittäminen aikansa tasolle oli alati hänen sydämellään. — — — Kuvaavana hänen katsantotavastaan kansakouluasioissa muistettaneen, että hän oli ainoa nykyisen kouluhallituksen jäsenistä puolustamassa kansakoulua pohjakouluksi toisten ollessa tätä ehdotusta vastaan, kun asiasta oli annettava lausunto. Joka on hänen vastalauseensa lukenut, saa jo selvän käsityksen tästä maamme ja aikamme etevästä pedagoogista. — — — Kasvatusopillisissa kysymyksissä olikin Hildén täydellisesti uudenajan miehiä, niitä 20 vuosisadan uudistajia, joita maassamme on vielä liian vähän. Rauhallisella, syvällä ja harkitsevalla tavalla hän osasi sovittaa uuden vanhaan kadottamatta milloinkaan vakavaa, tukea-antavaa siveellistä elämänkatsomusta. Uudet aatteet löysivät hänessä täydellistä ymmärtämystä ja niiden uurastajat harrasta kannatusta. — — — Hildénistä olisi kasvatusopillinen kirjallisuutemme epäilemättä vielä saanut hyödyllisiä lisäyksiä, jos hänen olisi suotu elää. Hänen julkaisemansa teos "Lisiä äidinkielen opetusoppiin" osottaa, millä tunnontarkkuudella hän teki työnsä ja että hänen kynänsä jälkiä olisi maassamme kipeään kaivattu. — — — "


 

ILLE FACIET



Isäni äiti, Anna Hildén on äidilleni kertonut, että Konrad joskus poikaansa
Aarnia katsellessaan sanoi — "ille faciet".


Näiden Konrad Hildénin sivujen kokoamisessa minulla on ollut apunani serkkuni, lääket. ja kir. tri Olli Penttilä, isäni nuoremman veljen, Aimo Penttilän poika. Olli Penttilä on järjestänyt isäni jäämistöstä löytyneet isoisämme kirjeet, muistiinpanot ja koulutodistukset. Olli myös veljensä Ilmo Penttilän kanssa kuvasi Helsingin Yliopiston kirjastossa digitaalikameran avulla Konradin kirjoja ja kirjoituksia, joita en ihmeekseni ole isäni arkistosta löytänyt. Aarni Penttilän sivut olen rakentanut yksin, mutta näitä Konrad Hildénin sivuja en olisi ilman serkkujeni Olli ja Ilmo Penttilän apua saanut aikaan. Täydennän sivuja sitä mukaa kuin materiaalia löytyy.

Kirjoitukset olen naputellut [digitaali]valokuvista, toisin kuin isäni kirjoitukset, jotka olen skannannut tekstinlukuohjelmalla. Näihin isoisämme kirjoituksiin on tästä syystä saattanut tulla virheitä. Lyöntivirheitä eivät kuitenkaan ole epäjohdonmukaisuudet sanoissa kirjotus/ kirjoitus, harjotus/ harjoitus, seminari/seminaari, pedagooginen/pedagoginen, sillä kirjoittaja käyttää molempia muotoja. Teksteihin jääneistä virheistä saan kaikeksi onneksi välittömästi tiedon veljeltäni, Iiro Penttilältä, jolta eivät kirjoitusvirheet koskaan ole jääneet huomaamatta. Hän myös kiinnitti huomiota Konradin muutamien saksankielisten viitteiden ja sitaattien oikeinkirjoitukseen (esim. reproducieren, Principien), joihin emme kuitenkaan ole uskaltaneet puuttua.

Lisäkiitos kuuluu sukututkija Simo Uusitalolle Hämeenlinnasta, jolta olen pelkän kirjetuttavuuden ansiosta saanut jäljennökset Hämeenlinnan lyseon vanhojen matrikkelien niistä sivuista, joissa on tiedot Konrad Hildénistä ja hänen veljistään.